perjantai 27. helmikuuta 2015

Synttärit



    Viime viikonloppuna juhlittiin neidin synttäreitä vaaleanpunaisissa tunnelmissa. Tarjottavien kanssa pyrin pääsemään mahdollisimman helpolla ja silti meinasi tulla hoppu. Kaksivuotiaamme toivoi juhliinsa jäätelöä, joten kakkua ei näihin juhliin tarvittu.  Suklaakuppikakut on Ikean taikinajauhoa joihin tein vain mansikkakuorrutteen. Suolapalana toimi pestokanasalaatti patongin & levitteen kera sekä lapsiystävällistä terveellistä herkkua olivat kurkut, porkkanat, kirsikkatomaatit dipin kanssa. Lihapulliakin tein ja kiireessä unohdin niistä kokonaan suolan. Lapsiystävällisiä siis nekin. Lahjaksi neiti sai mm. palapelin, astiaston leikkeihin, poneja, värityskirjan, Tuhkimo nuken, 
vaatetta, kengät & käsilaukun. Käsilaukku onkin kulkenut neidin olalla tiiviisti koko viikon. Niin ja onhan sen kanssa nukuttukin. Pieni suuri neitimme kun rakastaa kaikkea tyttömäistä. Ihania lahjoja ja tyytyväinen sankari. Ruusulimuakin äidin piti juhliin saada ihan vain omille ystäville ja sen perään piti vähän soitella. Kesko tuo sitä maahan. Ihanan makuista ja niin kesäistä.







Kaksi kuukautinen & veikeät kortit






  Meidän minillä tuli eilen täyteen kaksi kuukautta.Vatsakivut tuntuu olevan selätetty ja pienin on pääosin todella tyytyväinen vauva. Iltoihimme on alkanut tulla vähän jo rytmiä, eli jää onneksi hetki aikaa hengähtää itsellekin, jos vain malttaa olla paikoillaan. 
Kolmen lapsen kanssa muistettavaa on paljon ja vauvan erityiset hetket saattavat kaikessa kiireessä jäädä taltioimatta tai vaikka ne saisi kuvattua, on hankalaa jälkikäteen enää muistella koska kuvat tulikaan otettua ja mitä silloin tapahtuikaan. Olen sinnikkäästi täyttänyt kaikkien kolmen lapsen vauvakirjoja, mutta tiedän, että helposti niiden täyttäminen kyllä unohtuukin. Olin todella innoissani saadessani nämä Milestonen suloiset vauvakortit, joita en ollut aiemmin nähnytkään. Pakkaus sisältää 30 erilaista veikeää korttia, joiden avulla voit muistaa tärkeät tapahtumat ja säilyttää ne muistoissasi, vaikka vuodet vierivät. Pojan kohdalla otin kuvia ajatuksissani koota albumiin 12 kuvaa jokaiselta kuukaudelta, mutta jälkikäteen oli aivan mahdotonta muistaa milloin ne on otettu, kun kuvia oli niin paljon. Nyt pienimmän kohdalla voin lisätä albumiin näitä hauskoja kuvia, jotka kertovat heti mitä tärkeää silloin on tapahtunut. Kiinteiden aloittaminen, esimmäinen hammas, istumaan oppiminen jne. Kaikki ne voidaan taltioida näiden korttien avulla kätevästi. Kortithan on ihana lahjaidea odottavalle äidille tai tuominen vauvaperheeseen. Miksei nämä sopisi ristiäislahjaksikin ? 
Lapsen ensimmäisenä syntymäpäivänä voisi ripustaa seinälle
vuoden kohokohdat valokuvien muodossa, sillä kehitys vuoden aikana on niin huimaa ja toisaalta ainakin omasta kokemuksesta univelka tekee tepposensa muistin suhteen.

Onko kortit teille ennestään tuttuja ? 

Kortteja myy ainakin Bebes täällä

lauantai 21. helmikuuta 2015

Synttärivalmisteluita




     
   Täällä on vähän jo synttärivalmistelut käynnissä. Neiti täyttää maanantaina kaksi vuotta ja huomenna niitä on tarkoitus juhlia muutamien kamujen & kummien kesken. Sukulaisjuhlat sitten erikseen isoveljen kanssa huhtikuussa. Juhlien järjestäminen on kivaa puuhaa niin kauan kun ei stressi iske. Yritän viimeiseen asti välttää sitä, joten juhlajärjestelyt todella  simppelit. Näiden kemujen jälkeen alkaakin suoraan ristiäisvalmistelut, eli puuhaa kyllä riittää. Aiemmin kerroin tuunaavani neidille lahjaksi nukkekodin,  jonka ostin jo alkutalvesta. No se projekti on yhä aivan kesken ja oikeastaan ihan tietoisesti, sillä tuo tyttö tunkee yhä helposti suuhunsa kaiken, joten talopaketti valmistuu ensi jouluun mennessä. Neidin päässä järkeä ehkä enemmän silloin !??. Nukkekoti muuttui lahjaksi, johon olen aikoinaan Tanskassa ihastunut. Ongelmaksi meinasi muodostua se, että se on ollut kaikkialta loppu jonkun aikaa jo. Lahjasta lisää juhlien jälkeen, nyt mieheni on juuri lähdössä sitä noutamaan.
 
Ihanaa viikonloppua kaikille !

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Muutama kosmetiikka hankinta






    Minä & trioni matkasimme eilen ensimmäistä kertaa kauppakeskukseen julkisilla ja ilman isiä. Asumme pientaloaluella kaukana ihmisvilinästä ja vaikka nautin suunnattomasti tästä rauhasta , välillä tulee pakottava tarve päästä ihmisten ilmoille. Kauppakeskus on turvallinen & helppo valinta, vaikka ajatuksissani on uskaltautua pian ihan keskustaankin. Keskustaan teemme varmasti enemmänkin reissuja, kunhan säät lämpenee ja toppatamineista on päästy eroon. Noh kyllähän siinä äiti oli taas koetuksella, kun nuo isommat sinkoilivat yhdessä ja erikseen joka suuntaan, mutta aika hyvin meillä meni, jos Stockmannin Herkkua ei lasketa mukaan ja siinä vaiheessa isikin oli löytänyt samaan paikkaan. No niin, mutta eiliseltä reissulta löytyi päähänpistona muutama Lumenen uudistettu huulikiilto. Niistä oli Stockmannilla niin huikea tarjous  ( kaksi yhden hinnalla ) ja koska tunnustan olevani suuri huulikiiltoaddikti, en voinut kävellä ohi. Erityisesti tuosta Wild rose cremé sarjan kukkia - sävystä on tullut tässä päivän aikana ihan lempparini. Koostumus näissä huulikiilloissa on ihanan kevyt ja kiilloltaan ne ovat juuri oikeanlaisia. Tuoksuvat ihanan marjaisille ja kosteuttavat kivasti huulia. Pysyvyys yllätti ennen kaikkea. Olen enemmän huulikiiltojen kuin punien ystävä, mutta tunnustan aiemmin suosineeni hinnakkaampia kiiltoja, sillä laiskuuttani en vain ole jaksanut metsästää edullista ja samalla hyvää. Lumenen kiilloissa hinta ja laatu kohtaavat, eli jatkossa löydän osan kiilloistani huomattavasti edullisemmin.

Sitten tuo Byredon taivaallisen ihana tuoksu... edellisellä Ruotsin reissullamme haaveilin sellaisen ostavani, mutta piheys iski silloin. Onhan ne ihan älyttömän kalliita !!! Nyt päätin kuitenkin palkita itseni pienellä " ponnistuslahjalla " ja nyt tuo kaunis pullo on minun. Jo pitkään D & G:n tuoksua käyttäneenä ja siihen jo vähän kyllästyneenäkin nenäni kaipasi jotain uutta nyt tulevalle keväälle ja kesälle. Oikeastaan tässä viime aikoina olen tuoksunut lähinnä puklulle ja maidolle, joten ostos tuli tarpeeseen ainakin äidin mielestä. 


Oletteko testanneet tuota Lumenen huulikiiltoa ?

perjantai 13. helmikuuta 2015

Hyllyn paikka




  Ihanaa perjantai jälleen. Viikonloppuna olisi tarkoitus vihdoin saada pojan huoneen seinälle lattialla jo viikkoja lymyillyt String pocket hylly. En vaan ole enää aivan varma sen paikasta. Tälle kuvassa olevalle seinälle sitä olin alunperin ajatellut, mutta katsotaan mihin lopulta päädyn. Vuorokauteen tarvittaisiin muutama extra tunti lisää, jotta yläkertaakin pääsisi vihdoin tekemään loppuun.

Huomenna on ystävänpäivä, pitäisiköhän leipoa jotain sen kunniaksi ? Ehkäpä teen sen gluteenittoman kakun, jonka ohjetta en ole muistanu laittaa, vaikka lupasin.
Onko teillä suunnitelmia huomiselle ? Meillä mennään ainakin pulkkamäkeen eväiden kera.

Mukavaa perjantaita kaikille.


Hempeitä leluja



* Lelut saatu blogin kautta

   Viime viikolla kotiovellemme saapui aivan ihana paketti. Yhdessä lasten kanssa sitä availimme. Laatikosta paljastui mitä suloisempia leluja vauvallemme niiden maahantuojalta Big Small Companylta - kiitos. Ranskalaiseen vauvojen klassikkoleluun Sophie the ciraffeen tutustuin ensimmäisen kerran vielä poikaa odottaessani. Vinkuva vähän koiranleluakin hyvällä tavalla muistuttava symppis monien ulkomaisten julkkistenkin suosiossa oleva kirahvi oli aivan pakko-ostos aikoinaan pojalle, sitten neidille. Niistä tulikin lapsille rakkaita leluja ja erityisesti hampaiden puhkeamisen aikaan niistä oli hyötyä kutiaviin ikeniin. Meillä on jopa ostetut valjaat kirahvia varten, jotta sellaisen saa rattaisiin kiinni pelkäämättä sen katoavan. Kirahvi kuluu käytössä ja tummuukin, mutta ajanpatina tekee siitä entistä rakkaamman, eikä uusi korvaisi alkuperäistä. Lapset tunnistavat meillä omansa. Nyt pienin sai paketista oman kirahvin, mutta sen lisäksi myös tuon suloisen uutuus bambin, johon ihastuinkin aiemmin tässä talvella.

Paketissa itselleni täysin uusia leluja olivat nuo ihastuttavat Under The Nile - sarjan  hempeät vaaleanpunainen uninukke ja vaaleanharmaa norsurengas. Under The Nilen tuotteet on tehty käsin Egyptissä ja ne on todella pehmeää luomupuuvillaa. Tuotteet ovat täysin kemikaalittomia ja ne täytetään luomupuuvillalla, joten niistä ei irtoa nukkaa vauvan hengitykseen. Tuo uninukke on erityisen ihana, niin pehmoinen unikaveri. Sen kanssa näkee varmasti hyviä unia.
 Eipä mene kauaa, kun vauvamme leikkii uusilla leluillaan täyttä häkää.

Lelujen ostopaikkatiedustelut : Maahantuoja Big Small Company : 040 5192 736

torstai 12. helmikuuta 2015

DIY - pienen ristiäiskutsu




   Vihdoin on ristiäiskutsut valmiina ja postitettukin. Voin huokaista, sillä yksi tärkeimmistä asioista on nyt hoidettu ristiäisiä varten. Yötöiksi korttien tekeminen kyllä meni, mutta niiden tekeminen on aina jollain tapaa todella rentouttavaa puuhaa, että mielelläni niitä tein. Ristiäisiä meillä vietetään ensi kuussa ja niitä olen onneksi jo vähän ehtinyt kaiken muun ohessa miettimään. Pikkuneidin juhla-asu on sukkahousuja vaille valmiina ja kastemekkokin roikkuu yläkerrassa. Tarjottavat vielä osittain mietinnässä. On tässä onneksi aikaa.


Tuo kuva kortissa on Lauran ottama.
Alla vielä kuva siitä, miten kauniisti Lauran paketti saapui.


lauantai 7. helmikuuta 2015

KappAhl - newbie home


Kuvat : KappAhl


    Oletteko jo huomanneet, että KappAhlin newbie mallisto saa rinnalleen newbie homen ? Tuotteiden pitäisi tulla myyntiin liikkeisiin ja verkkokauppaan ensi kuussa. Itse ajattelin käydä näistä tuotteista katsastamassa tuon vaaleanpunaisen viirinauhan sekä nuo nauhalliset rasiat. Rasioihin saisi säilöön lasten saamia kortteja, sillä vauvakirjat pursuvat nyt korteista. Mallistoon on lisäksi tulossa kivoja pussilakanoita, valokuvakehyksiä ja muuta pientä. Mielenkiinnolla odotan malliston saapumista kauppoihin. Kiva lisä ihanille
newbie vaatteille. Mitä tykkäätte ?

Vastasyntyneen kuvaus - Laura Schneider



    Kun pikkuinen oli muutaman viikon vanha kävimme ikuistamassa hänet sisarustensa tapaan valokuviin. Se alku, kun kiitää niin nopeasti ohitse.  Pojan ollessa vauva, vauvakuvaus oli aika uusi asia vielä Suomessa. Kuvista jää niin ihana muisto lapsille, vanhemmista puhumattakaan. Vauvakuvia vertailemalla uusin muistuttaa eniten isoveljeään, vaikka
Valokuvaajana meillä oli  Laura Schneider, josta kirjoittelinkin tänne jo aiemmin. Lauran erikoisalaa on vastasyntyneen ja vauvojen kuvaus. Tällä kertaa pidin kuvaajaa valitessamme tärkeänä sitä, että kuvaajalla on oma studio, johon voimme koko perheenä mennä. Toki ensin ihastuin Lauran ottamiin herkkiin kuviin ja niiden hempeään värimaailmaan. Omat lapset tuntien kotona kuvaamisesta ei olisi tullut mitään. Toiveissani oli saada edes yksi onnistunut kuva sisaruksista. Jatkoa sille kuvalle, joka otettiin neidin kuvauksessa muutama vuosi sitten. Päätin kuitenkin, etten stressaa, jos sellaista ei saada. Tärkeintä oli saada pienin kuviin. Vauhtia noissa kahdessa vanhemmassa tosiaan riitti jälleen. Todella haasteellista oli saada isommat lapset pysymään edes hetken paikoillaan ja suukottamaan siskoaan yhtä aikaa, kuten toivoin. Lauralla on itsellään kaksi lasta ja kolmas syntymässä ihan lähiaikoina. Omaa kokemusta hänellä lapsista siis on. 
Lopputuloksesta tuli aivan ihana, vaikka sitä etukäteen jännitinkin. Ammattilainen se vaan osaa. 
Sisarus - ja perhekuvien jälkeen muu perhe lähti ulkoilemaan ja me jäimme vauvan kanssa studioon. Siinä lehtiä lukiessani nukahdin sohvalle, kun Laura kuvasi vauvaa. Hupsista, vähän väsynyt äiti !

 Alun perin sovittua kuvauspäivää jouduttiin siirtämään päivällä eteenpäin, sillä perheessämme jyllännyt silmätulehdus tarttui vauvaankin ( onneksi Lauralla sattui olemaan vapaapäivä ). Lääkevoiteella ja tipoilla silmät saatiin seuraavaksi päiväksi vähän parempaan kuntoon. Kuvaukseen oli varattuna reilusti aikaa eli täysin vauvan ehdoilla mentiin. Välillä tankattiin maitoa, välillä vähän itkettikin. Lauran kaunis studio on vanhan talon kellarikerroksessa, täynnä mitä ihanempia päähineitä ja huiveja rekvisiitaksi.

Voin lämpimästi suositella Lauraa teillekin.


Lauran nettisivuille pääset tästä  ja Fb sivuille tästä


Kaunis kiitos vielä Lauralle aivan ihanista kuvista.

tiistai 3. helmikuuta 2015

Kuulumisia




   Ensin kaunis kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille + niille kaikille, jotka laitoitte sähköpostia. Kaikille en ole ennättänyt vielä vastata, pahoittelen. Vertaistuki on ihan parasta ja hyviä vinkkejä laitoittekin.  Kiitos kiitos kiitos. Vauvat on kaikki niin erilaisia ja sen huomaan ihan jo omissa lapsissa. Tämä meidän pienin on lapsistamme selkeästi  " haasteellisin "´vatsakipujen kanssa. Huutoa ei välttämättä ole joka ilta / yö, mutta viikossa voi olla useampi yö, joista täytyy selvitä muutaman tunnin unilla.. ei naurata aamulla. Vatsakivut ovat jonkin verran kyllä helpottaneet. Huonoja päiviä ovat sellaiset, jos vauvan vatsa ei toimi kunnolla. Ne tietää aina tuskaista yötä. Koliikkia meillä ei kyllä ole, niin paha tilanne ei siis ole. Reilussa viikossa saimme kyllä tuntumaa sille, miten rankkaa elämä oikeasti voi olla koliikista kärsivän vauvan / vauvojen kanssa. Kaikki sympatiani sellaisille perheille. Voimavarat ovat kyllä silloin todella koetuksella ja kaikki kikkakolmoset kokeiltava.  Meidän pienimmän oireilu on luultavimmin vain astetta rajumpaa " normaalia " vatsan toimimattomuutta. Jonkin asteista refluksia mahdollisesti, sillä hän joutuu nielemään paljon ja muutamia kertoja olen herännyt yöllä unesta siihen, että hän tukehtuisi. Aivan hirveä tunne. Onneksi äidinvaisto on herkkä ja reagoin nopeasti siihen. Refluksia tukisi myös hieman hidas painonkehitys ja jatkuva hikka. Itkuisuus, kivuliaisuus  & rohiseva hengitys. Kuitenkaan hän ei juurikaan pulauttele. Täytyy käydä  lääkärissä, jotta oireet vielä häiritsevät. Muuten vauvamme on tyytyväinen, hymyilee paljon ja seurailee tarkasti sisarustensa leikkejä. Viihtyy jo jonkín aikaa sitterissäkin, kun vielä viime viikolla kannoin häntä koko ajan kantoliinassa. Pientä edistystä, vaikka sylivauva hän ehdottomasti tuntuu olevan. Niin rakas sellainen. Oikeastaan nautin suunnattomasti hänen kantamisesta, sillä jatkossa vauvakuumeilu täytyy sitten suunnata muiden vauvoihin. Otetaan kaikki nyt irti viimeisestä vauvavuodestamme.

Sunnuntaina oli ensimmäinen hääpäivämme. Kulunut vuosi on ollut hektinen, mutta silti yksi parhaista. Vielä vuosi sitten en olisi voinut uskoa, että samana vuonna meille syntyy vielä vauva. Kolmas, kun oli vasta ajatuksissamme. Todella toivottu kolmas, joka vain onnistui yllättämään.
  Uskon, että usein asioiden on tarkoitus tapahtua niin kuin ne tapahtuvat ja tällä oli tarkoituksensa. En voisi olla onnellisempi. Juhlistimme hääpäiväämme miehen ja vauvan kanssa brunssilla Fazerilla. Teki niin hyvää olla hetken aikaa " kaksin ", sillä kieltämättä tämä valvominen ja siitä kertynyt univelka kostautuu pienenä kireytenä parisuhteessa. Kunhan nuo lumet sulaa aloitan pitkästä aikaa lenkkeilyn. Siitä tulkoon blogin lisäksi pakopaikka hetkeksi pois tästä arjen hulinasta.

Muuten täällä suunnitellaan neidin synttäreitä ja tulevia ristiäisiä. Kutsukortit ristiäisiin pääsen vielä tällä viikolla tekemään, kun sain tilattua valokuvat kortteihin. Päätimme, että neidille pidetään pienet kaverijuhlat nyt helmikuussa ja sukulaisille pidetään sitten synttärijuhlat isoveljen kanssa yhteisjuhlina huhtikuussa. Maaliskuussa nimittäin on ristiäisten vuoro ja tuntuu hassulle vaivata sukulaisia joka viikko meidän juhlilla.

Kova ikävä tänne blogimaailmaan, joten koitan postailla useammin.

Ihanaa viikkoa teille kaikille !